• Kennel Metsäusvan
  • Kennel Metsäusvan

© Kennel Metsäusvan     Outi Haapalainen

Dreeveri (Drever)

Alkuperämaa: Ruotsi

Käyttötarkoitus: Ajava metsästyskoira

FCI:n luokitus: Ryhmä 6, ajavat ja jäljestävät koirat

Rodun historia

Etelä-Ruotsiin tuotettiin 1910-luvulla saksalainen rotu Westfälische Dachsbracke, jonka ensimmäinen yksilö rekisteröitiin vuonna 1913. Rodusta ei kuultu paljoakaan ennen 1930-lukua, jolloin alettiin kiinnittää huomiota sen kykyihin kauriinajossa. Kun aiemmin harvalukuinen kauriskanta vahvistui ja levisi pohjoisemmaksi, yhä useampi metsästäjä tutustui rodun hyviin puoliin. Vuonna 1947 Dachsbracken ruotsalainen muunnos nimettiin dreeveriksi, sillä se oli 2 cm tätä korkeampi. Vuonna 1953 dreeveri tunnustettiin ruotsalaisena rotuna. Sitä pidetään lähinnä ”itsestäänselvyytenä” kauriinajossa, mutta se on yhtä arvostettu jänis- ja kettujahdissa. Ennen kaikkea dreeverin tulee olla rakenteeltaan ajometsästykseen soveltuva. Sen tulee voida työskennellä tehokkaasti Ruotsin maastossa ja ilmastossa. Dreeveri on puhtaasti metsästyskoira ja sitä pidetään tuskin koskaan yksinomaan seurakoirana.

Yleisvaikutelma

Verrattain pitkärunkoinen ja matalaraajainen, ilmentää ennemminkin voimaa ja rotevuutta kuin jaloutta ja nopeutta. Hyvä ryhti, hyvin kehittyneet lihakset ja liikkuvuus. Sukupuolten väliset erot ovat selvät.

Mittasuhteet

Maavara on noin 40 % säkäkorkeudesta. Kallo-osa ja kuono-osa ovat yhtä pitkät.

Käyttäytyminen

Tarkkaavainen ja vakaa, ei aggressiivinen, hermostunut eikä arka.

Pää

Suhteellisen suuri, pitkänomainen ja kirsua kohti kapeneva. Kuono-osa on yhtä pitkä kuin kallo-osa.

Kallo: Vain hieman holvautunut.
Otsapenger: Vähäinen.

Kirsu: Väriltään musta; sieraimet ovat hyvin kehittyneet ja avoimet.
Kuono: Hyvin kehittynyt, ei ylhäältä eikä sivulta katsottuna suippo. Kuononselkä on suora tai hieman kupera.
Huulet: Peittävät hampaat tiiviisti. Suupielet ovat tiiviit.
Leuat / hampaat: Leuat ovat voimakkaat. Säännöllinen ja täysihampainen leikkaava purenta; tasapurenta hyväksytään.
Silmät: Kirkkaat, ilmeikkäät ja väriltään tummat, eivät ulkonevat eivätkä tuijottavat. Silmäluomet ovat tiiviit.
Korvat: Melko alas kiinnittyneet, keskipitkät, leveät, sileinä riippuvat ja kärjestään pyöreähköt. Korvan sisäreuna on tiiviisti poskenmyötäinen.

Kaula

Suhteellisen pitkä ja voimakas, kauniisti ja sulavasti runkoon liittyvä, ei löysää kaulanahkaa.

Runko

Ylälinja: Vaakasuora
Säkä: Uroksilla selvästi erottuva.
Selkä: Vahva ja lihaksikas.
Lanne: Vahva, suhteellisen lyhyt ja sivulta katsottuna hieman kaareva.
Lantio: Pitkä, leveä ja hieman viisto.
Rintakehä: Hyvin kehittynyt, soikea ja selvästi kyynärpäiden alapuolelle ulottuva. Takimmaiset kylkiluut ovat hyvin kehittyneet. Selvä eturinta.
Alalinja ja vatsa: Rintakehän alalinja liittyy sulavasti hieman kohoavaan vatsaviivaan.

Häntä

Pitkä ja tyvestään voimakas. Hännän asento on mieluiten riippuva, se saa nousta korkeammalle, ei kuitenkaan koskaan selän päälle.

Eturaajat

Yleisvaikutelma: Eturaajat ovat voimakasluustoiset ja edestä katsottuna suorat.
Lavat: Pitkät ja leveät, lapaluun harjanne on hyvin kehittynyt. Lavat ovat tiiviisti rungonmyötäiset ja sivulta katsottuna noin 50º:n kulmassa vaakatasoon nähden. Lapojen lihakset ovat hyvin kehittyneet.
Olkavarret: Suhteellisen pitkät, leveät ja tiiviisti rintakehän myötäiset, kuitenkin vapaasti liikkuvat; muodostavat lapaluiden kanssa noin 100º:n kulman.
Kyynärpäät: Eivät sisä- eivätkä ulkokierteiset.
Ranteet ja välikämmenet: Joustavat. Sivulta katsottuna hieman viistot.
Etukäpälät: Tiiviit; varpaat ovat tiiviisti yhdessä ja päkiät hyvin kehittyneet. Käpälät eivät ole sisä- eivätkä ulkokierteiset.

Takaraajat

Yleisvaikutelma: Takaraajat ovat takaa katsottuna yhdensuuntaiset.
Reidet: Leveät ja lihaksikkaat.
Polvet: Hyvin kulmautuneet.
Kintereet: Leveät, vahvat ja hyvin kulmautuneet.
Välijalat: Lyhyet ja lähes pystysuorat.
Takakäpälät: Kuten etukäpälät.

Liikkeet

Tasapainoiset, yhdensuuntaiset ja maatavoittavat. Selkälinja on liikkeessä vakaa.

Karvapeite

Karva: Karheaa, tiiviisti rungonmyötäistä ja suoraa. Päässä, korvissa ja raajojen alaosassa karva on lyhyempää; kaulassa, selässä ja reisien takaosassa pitempää kuin muualla. Hännän alapuoli on harjamainen, ei kuitenkaan viirimäinen.
Väri: Kaikki värit yhdistyneenä valkoisiin merkkeihin ovat hyväksyttyjä lukuun ottamatta valkovoittoisuutta ja maksanruskeaa. Värit ovat puhtaat ja mahdollisimman selvärajaiset. Valkoiset merkit näkyvät edestä, sivuilta ja takaa. Niiden tulee mieluiten muodostaa ¨pläsi¨ ja täysi ¨kranssi¨ kaulan ympäri; myös raajoissa, käpälissä ja hännänpäässä tulisi olla valkoista. Värimerkkien symmetrisyys on toivottavaa.

Säkäkorkeus

Urokset 32 - 38 cm, ihannesäkäkorkeus 35 cm

Nartut 30 - 36 cm, ihannesäkäkorkeus 33 cm

VIRHEET

Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen ja sen vaikutukseen koiran terveyteen ja hyvinvointiin sekä sen kykyyn toimia perinteisessä kayttötarkoituksessa.

  • Lihanvärinen kirsu

  • Vaaleat silmät

  • Etuhampaiden virheellinen lukumäärä

  • Valkoisia merkkejä muualla kuin rotumääritelmän sallimissa kohdissa

VAKAVAT VIRHEET

  • Liian matalaraajainen

  • Kapea alaleuka

  • Notko- tai köyryselkä

  • Käyrät eturaajat

  • Ulos- tai sisäänpäin kiertyneet käpälät

HYLKÄÄVÄT VIRHEET

  • Vihaisuus tai liiallinen arkuus

  • Toisen tai kummankin silmän sinisyys

  • Voimakas ylä- tai alapurenta

  • Alaleuan yhden tai useamman kulmahampaan asentovirhe; kulmahammas painuu ikeneen tai kitalakeen suun ollessa kiinni

  • Häntämutka tai muut hännän nikamavirheet

  • Maksanruskea tai kokonaan valkoinen väri

  • Rotumääritelmän salliman säkäkorkeuden ylitys tai alitus.

  • Selvasti epänormaali rakenne tai käyttäytyminen ovat hylkääviä virheitä.

HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivesta täysin laskeutuneina kivespussiin. 

©kuva lainattu sivustolta www.fci.be, teksti lainattu dreeverien rotumääritelmästä sivustolta www.kennelliitto.fi